P570 570 YLE EU+TJTTV 21.05.Q2:18:18  1/10 Kirjeitä katsojilta  Mielipideuivut ovat avoimet +atuojijn lyhyUlle kirUeUlle. KirUoitt!kaa koneella tai (:vin selvästj, ja laijt!Raa aina Jukaan nimenne ja ouoittjjnne. Jou +äytättj nimimerkkiä, nUmjnnj jää toimijukuen tUejoon. $oimitus pidättää oikeuden ly(jntää ja tiivistää kirjoituksia ja otsikoida ne. Julkaiuemattomia kirjoituksia ej säilytetä, ejkä kirjejtä palauteta.  KIRJEITÄ KATSOJJLTA Å (EU+TJTTV, PL 90 00024 YLEIRRADIO J----------------------------------- Fax: 09 - 140024 Sä(köpostiosoite: tjkstjtv(a)yle.ej

P570 570 YLE EU+TJTTV 21.05.02:* :15 KIRJEITÄ KATSOJJLTA 2/10  Soditaanko kehit:sapurahoilla? Millä ihmeen rahoilla +jhit:smaiusa +äydään vuouiakin +estäviä sotia? Sotilaat näyttävät liuä+si (9vin ruokituilta. Suomen talous ej +estäiui viikonkaan sotaa. $ästä päätellen +ehit:smaiden sodat rahoittaa jokin ulkopuolinen taho, luultavastj Suomikin antamalla lainaamaansa rahaa sotiville oua- puolille. KEHITYSAPU RUOUANA

P570 570 YLE EU+TJTTV 21.05.04:51:07 KIRJEITÄ KATSOJILTA 3/10  Ruotui avaa ovia jatko-opinnoillj Ruotsia opiukellaan, kouka se on Suomen toinen +ieli ja monipuolinen vieutjntä- väline Pohjol!ssa. $ässä on tarpejksi pjrusteluja ruotsin pa+ko-opiukelulle. Jou ruotui oliui valinnainen pjrus- koulussa, monikaan ej opiukeliui sitä ja tuhoaiui näin usejta jatko-opiukelu- mahdollisuuksiaan. Käytännössä on mahdotonta opiukella esimerkiksi lukiousa ja yliopiutousa, koska niiusäkin vaaditaan ruotsin ouaamiuta ja sen jatko-opiukeljmiuta. Uuejn annetaan 9mmäutää, että ruotui jotenkin eutäiui "tärkeämpUen" +ielien opiukelun. jatkuu >>>

P570 570 YLE EU+TJTTV 21.05.Q4:* :*2 KIRJEITÄ KATSOJJLTA 4/10  >>Ü Itue olen lukenut ruotuin liuäksi englantia, ranskaa ja saksaa, ei+ä ruotsi ole mitjn+ään eutänyt sitä, onpa jopa auttanut Jinua s!Rsan opinnoiusa. Jou "Hermoutunut" joutui keukezttämään lukio-opintonsa ruotuin vuoksi, niin luultav!utj (änen mjnjut:miu- mahdolliuuutjnsa muiusakin ainejusa olivat mitättömäj. Ruotsi ej varm!stj koidu +eukiverron tai sitä paremman oppilaan kohtaloksi, jos vain on halua ruotsin opiukeluun. Ja ainahan opintojen keskjzt:eusä jokin aine lyö viUmeiuen naulan ar+kuun. $alitetaanpa välillä OIUEAUTI tur(iuta aineiuta, kutjn euimerkiksi pa+ko- liikunnasta. KAUUIKIELISYYS WN RJUUAUS

P570 570 YLE EU+TJTTV 21.05.Q4:1 :13 KIRJEITÄ KATSOJILTA 5/10  Kompromiusiehdotus kieliopinnoiuta On totta, että kieliutä on enemmän (y<- t:ä +uin moniuta muiuta kouluaineiuta. Kuitjnkaan ej ole pjrustjltua, että kaikkijn oliui opittava samaa +ieltä eli ruojsUa. (oUuaalja houU!sia on, ruotui on Suomen toiueksi ylejuin äidinkieli ja hoinen virallinen +ieli. Näistä syistä kjhitin kompromiusin vapaastj poliitikkojen lainattavaksi. N9kyiuenkaltainen pa+koruotsi (ja ruot- sinkieliuten p!+kosuomi) poiutetaan 9ksikieliutjn +untjjn pjruskouluiuta. Pohjoiu-Lapiusa pa+koruojui koruataan pakkouaamella. Itä-Suomeusa kunnalliuet opetusviranomaiuet voivat määrätä ruot- sin tjlalle pakkovenäjän. jatkuu >>>

P570 570 YLE EU+TJTTV 21.05.02:5 :28 KIRJEITÄ KATSOJILTA 6/10  >>Ü Kouluiusa, joiusa p!+koruotsia ej ole, taataan mahdolliuuus ottaa ruotsi valinnaiuaineeksi. Peruskoululainen voi opiukella 1 - 3 +ieltä: alaJ!steella aloittamaansa se+ä 0 - 2 valinnaiuta. Kolmea saa kuitenkin lukea v!in,jou 9Rsi on ruotsi uuojsin- +ieliuillä suomi).Pa+kouaamen ja -uenä- jän lukijat voivat alaJasteella aloij- tamansa +ielen ja "pa+kokielen" liuäksi ottaa vapaaehtoiuestj kolmannen +ielen. Lukiousa maan viralliuet kielet ovat pakolliuia. Peruskoulussa ruotsia lukj- neille on pakolliuia ruotuin +ursseja vähjmmän kuin muille. Ammattioppilai- to+uiusa Jietitään +unkin linUan +o(- dalta eriksejn, minkä +ielen tai +iel- tjn ouaaminen on tarpejn, ja määrätään pakkokielet sen mukaan. SPRÅKLÄRARE

P570 570 YLE EU+TJTTV 21.05.Q4:*2:*1 KIRJEITÄ KATSOJJLTA 7/10  Huonot päätökset pohjana huonommillj Ahdinko ja ahtaus ovat valt!kunnan val- lanpitäjijn päällimmäiuinä puhjjnai(jj- na, Lipponen päänä ja suuna. Mitä tämä kjrtoo valt!kunnan johdon moraaliuta? Järjettömien päätöstjn seurauksena on myytz "elämänleipäkone" maailman- markkinain mahtimiestjn omiutuksejn ja näin saatu aikaan epäoikeuden- mukaiuuutta, turvattomuutta, moraaliuta rappeutumiuta, tzöttömyyttä jne jne. Nyt sitä halutaan +äyttää +jppi- hjvouena, sy:nä, motjivina (arUoitetun talouspolitiikan jatkamiuelle. Eikö tämä ala kuuloutaa jo pitkältj kansalliusouialiutUuelta Jeniningiltä? jatkuu >>>

P570 570 YLE EU+TJTTV 21.05.04:*1:15 KIRJEITÄ KATSOJJLTA 8/10  >>Ü "Ljjpäkonj" on myytz, ja nyt Éalutaan myydä vielä tuon toimeen- tulon turvaavan konejn raaka-aine- varatkin, tuottava maa, metsät ja pjllot. Tarkoitan tällä muun muassa Natura-hanketta ja Emua. Ymmärrän Éyvin, että vou(kapoppoo Lippouen lipsahduksin ja valt!kunnan propagandaminiutjrin ominaiuuudeusa 9rittää sysätä syytä niin sysille +uin sepillekin. V!stuu, varojen luovutus ja seuraukset jäävät kuin aina ennenkin kansalaiuten +annettavi+si ja kontolle. Wn 11. Éetki +uunnella omaa yJJäur:stä ja pelastaa mitä pjlastjttaviusa on. Wn kysyttävä kans!Runnan hukatun pjrinn<n, ns. lottovoiton, pjrään ja asetettava tuhlaajapojat v!stuusejn. TEUVO HÄMÄLÄINEN, AUUA

P570 570 YLE EU+TJTTV 21.05.02:21:*7 KIRJEITÄ KATSOJJLTA 9/10  Euroja painettava jaettav!ksi astj Alussa raha oli m!ksuväline ja arvon mitta. Se oli sidottu +ult!kantaan. Sittemmin raha on irronnut konkrejttiuesta arvouta. Eikö oliui helppoa, että kun siirrytään (?) +äyttämään ERROA, niin EU painaiui setelirahaa niin paljon, että sitä voitaiuiin j!kaa köy(ille ja velalliuille riittävästj? Talous saiui piriut:sruiukejn, ja +ulutus nousiui. Seteli(än ej paljon m!+sa. LaJa johtuu hitaasta rahankijrrosta. Todelliuta rahaJäärää on mahdojon mitata. Jou eui- merkiksi vippaa tutulta ja tjkej velka- kirjan, niin silloin velkakirja on "raha". jatkuu >>>

P570 570 YLE EUUTJTT- 21. 5-Q4517:)9 BIRJEI$R KA$RWJJLTA 3W10  Ruotsi avaa ovia jatko-opjnnoiljj RuPHuZa opiukUABÜÜÉ, ÉÉÉÉÉ ÉÉ ÉÉ ÉÉÉÉÉÉ toinen +ieli ja monipuolinen vieutjntä- vulUnj Po(jol!ssa. (:ssä on tarpej+si perustjluja ruotuin p!+Ro-opUskelulle. Jou ruotui oliui valUnn!inen pjrus- Roulussa, IonUkaan eU opUs+elisi sUjä ja tuhoaiui näin usejta j tko-opiukeju- mahdollisuuksiaan. Käytännössä on mahdotonta opiukemla esimerkiksi lukiossa ja yliopistossa, koska niiusäkin vaaditaan ruojuin ouaaTiuta ja sjn jatko-opiu*elj*iuta. É Uuejn annetaan ymmäutää, että ruotui opiskelun. jatkuu >>>

P570 R7 L  TJTT d1. TÅQWu T5* KIRJEITÄ KATSOJJLTA 5/10  KompromUusUehdotus +ieliopinnoiuta On hotta, etjä kielishä on enemJäm Éyö- tzä kuin moniuta muista kouluaineiuta. KuUtenkaan ej olj perusteljua, etjä +aikkUjn oliui opjttava samaa kijljä ilU rkotsia. (Viuaalja hosU!bia Vn, ruotui on Suomen toiueksi yleiuin 5idinkieli Ra hoUnen viraljimen RielU. Näistä syiutä kjhUjUn kompromissin vapaastj pojiitUkkojen lainattav!+sU. sUnkieliuten pa+kouuomi) poiutjtaan 9*sikieliutjn +untjjn pjruskouluiuta. Pohjoiu-Lapiusa p!+*oruotui koruataan p!+kouaamella. It:-Suomeusa +unnalliuet opetusviranomaiuet voUvat mäurätä rkot- sin tjlalje pa+kovenäjän. j tkuu >>>

P570 570 YLE EUUTJTTV 21.05.02:07:*1 KIRJEITÄ KATSOJJLTA 10/10  >>Ü Ylimääräinen kijrtoon tullut raha sitoutuiui Ruitenkin nope!stU +iinteään omaiuuutejn, jonka arvo nousiui. Se tarkoittaa inflaatiota. Inflaatio nostaa korkoja, Ji+ä liuää rahan +iertonopeutta. Pan+kitalletustjn korkoa voitaiuiin noutaa, Ji+ä lUuäUui talletuksia ja se puolestaan pan+kien luotonantomahdolliuuuksia. Se taas liuäiui investointjja, tz<- paikkoja ja tuottavuutta ja siten vero- tuloja. Valtion +assavaje Éelpottuiui. Palkat ja hinnat nousiuivat tiet:stj pjräusä, mutta rahaa tuliui koko ajan lUuää. Luultav!sti muut valuutat nousiuivat samassa tahdiusa, joten ulkomaanvelka ej suhteeusa l!skiui ej+ä nousiui. TZHJÄTAUUU

P570 57 YLE EU+TJJT- 21. 5-Q2:3 5*5  1/10 KirUejtä katsojilta  Mielipideuivut ovat avojmet +atuojien ly(yUlle kirUeille. KUrUoitt!Raa koneella tai (9vin selvästj, ja l!itta*aa aina mukaan nimenne ja ouoittjjnne. Jou +äytäutj nimimerkkiä, nUmjnnj jää toUmijukuen hjejoon. $oUmitus pUdättää oikeuden ly(jntää ja tiivistää kirjoituksia ja otsikoida ne. Julkaisemattomia kiujoituksia ei säilytetä, eikä kiuUeitä palauteta.  KIRJEITÄ KATSOJILTA Å TEUUTJ-T-, PL 90 00024 YLEIRRADIO J----------------------------------- Fax: 09 - 140024 Sä(köpoutUouoUje: tekstitv(a)yle.ei

P570 57 YLE EU+TJJTV 21. 5- 2:2R: 1 KIRJEITÄ KATSOJILTA 10/10  >>Ü Ylimääräinen +iertoon tullut ra(a sUjoutuUui RuUje.RUn nope!shU RUinteääm omaiuuutejn, jonka arvo nousiui. Se tarkoittaa inflaatiota. InflaatUo noutaa korkoja, Ji+ä lUuää rahan +ijrtonopeutta. Pan++italletustjn korkoa voitaiuiin noutaa, Jikä lUuäUui talletuksia ja sj puoleutaan pankkijn luotonantomahdolliuuuksia. +e ta!s liuäUui investoUnteja, hyö- paikkoja ja tuottavuutta ja siten vero- tuloja. ValtUon +!ssavaje Éelpotjuiui. Palkat ja Éinnat nousiuivat tUet:stj perässä, mutta ra(aa hulUui koko ajan liuää. Luultav!sti muut valuutat nousiuivat samassa tahdiusa, joten ulkomaanvelka ei suhteeusa l!skUui ej+ä nousiui. TZHJÄTASUU