P886 886 YLE TEKSTI-TV 21.04.22:18:14   1/3  Joka viides pahasti univelkainen  Investoi itseesi nukkumalla Yli kahden tunnin päivittäisestä uni- vajeesta kärsii lähes 20% suomalai- sista. Loppuviikosta teillä ja työ- paikoilla liikkuu tokkuraista väkeä. Valvominen kiihdyttää stressihormonin eritystä. Stressihormoni estää muisti- jälkien syntymistä ja säilymistä. Näin univaje haittaa oppimista, ja ajatukset alkavat takkuilla herkemmin. Valvominen kuormittaa erityisesti aivo- jen etuotsalohkoa, jossa tapahtuu luova ajattelu. Väsynyt ei löydä uusia näkö- kulmia arjen haasteisiin. Myös turha riskinotto lisääntyy, koska asioita ei jakseta miettiä loppuun asti. YLE >>>

P886 886 YLE TEKSTI-TV 21.04.22:05:14   2/3  Päiväunet kunniaan  Uni ei ole tarpeen vain aivoille, vaan sen puute rassaa myös kehoa. Tilapäinen valvominen tehostaa elimis- tön puolustusta, mutta jo viikossa ker- tynyt univaje heikentää vastustuskykyä. Tämä auraa tietä tartunnoille. Univelka verottaa kasvuhormonin tuotan- toa ja heikentää sokerinsietoa, mikä taas altistaa ylipainolle, verenpaine- taudille ja aikuisiän diabetekselle. Eläinkokeet vahvistavat pitkän yhtä- jaksoisen valvomisen tuhoisat seurauk- set. Jos rotan vilke- eli REM-univaihe estetään, se kuolee 3-5 viikon kulu- essa. Syynä on joko lämmönsäätely- järjestelmän häiriintyminen tai vastustuskyvyn romahdus. Uupunut nuoriso >>>

P886 886 YLE TEKSTI-TV 21.04.22:14:04   3/3  Myöhemmin kouluun?  Suomalaisnuorten aamuväsymys lisääntyi koko 1990-luvun. Pelkäs- tään viimeisen neljän vuoden aikana koululaisten keskimääräinen yöuni on lyhentynyt 20 minuuttia. Ongelma pahe- nee korkean teknologian maissa. Uupuneimpia ovat 15-vuotiaat, joiden päivittäinen unentarve on vielä yli 9 tuntia. Teinien vapaa-ajan täyttävät kaverit, tv ja internet. Nukkumaanmeno siirtyy yhä myöhäisemmäksi. Väsynyt nuori ei välttämättä opi aamu- päivisin juuri mitään. Muutamissa kou- luissa on pienimuotoisesti kokeiltu tunnin pari myöhemmin alkavaa koulu- päivää,ja tulokset ovat olleet pääosin myönteisiä. Lähde: Tiede 2/2001