P857 857 YLE TEKSTI-TV 03.12.01:41:23   1/3  Tulonsiirtojen vertailu vaikeaa  Hyvinvointipalvelut kunnissa Hyvinvointipalvelujen tuotanto on pää- asiassa kuntien vastuulla. Palvelujen rahoitusmahdollisuudet ja tuotannon reaalitaso heikkenivät 1990-luvulla erityisesti terveyspalvelujen kohdalla. Siitä huolimatta poikkeuksellisen suuri osa eli noin 85 % suomalaisista on tyytyväinen terveydenhuollon tasoon. Pohjoismaisen hyvinvointivaltio- ajattelun mukaan julkiset menot painottuvat Suomessa ns. yksilöl- lisiin palveluihin ja tulonsiir- toihin kotitalouksille. Niiden osuus julkisista menoista on lähes YLE >>>

P857 857 YLE TEKSTI-TV 03.12.01:05:11   2/3   kaksi kolmasosaa. Julkiset menot olivat vuonna 1999 yhteensä lähes 360 miljardia markkaa. Siitä julkiset kulutusmenot ottivat 153, tulonsiirrot 185 ja julkiset investoinnit 20 mrd mk. Reilu kolmannes julkisista kulutus- menoista uppoaa kaikille kansalaisille kohdistuvien eli kollektiivisten pal- veluiden tuottamiseen. Niitä ovat mm. yleinen hallinto, järjestys ja maan- puolustus. Loput kaksi kolmannesta käytetään ns. yksilöllisiin palveluihin kuten koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalimenoihin. Kuntien järjestä- mät hyvinvointipalvelut rahoitetaan pääasiassa verotuloilla, joskin asiakasmaksujen osuus on kasvussa. YLE >>>

P857 857 YLE TEKSTI-TV 03.12.01:21:15   3/3   Tulonsiirroista sosiaalimenojen osuus on selvästi suurin eli noin 130 miljardia markkaa. Julkisen sektorin kotitalouksille kohdentaman kokonaistuen osuus brutto- kansantuotteesta kohosi suurimmillaan 40 prosenttiin v. 1993. Nyttemmin luku on hieman yli 30 prosenttia bkt:sta. ■ Lapsiperheille maksetaan nykyisin tulonsiirtoja yhteensä runsaat 21 miljardia markkaa/vuosi ■ Perhe-eläkkeiden määrä on lisään- tynyt tasaisesti. Lasten koti- hoidon tuen ja vanhempainrahan summat ovat puolestaan jonkin verran pienentyneet. Lähde: Talouden rakenteet 2000/VATT