Tältä sivustolta löydät vanhoilta VHS-nauhoilta digitoituja teksti-tv-sivuja vuosilta 1985 - 2005.
Sivuilla on digitointimenetelmän rajoitteista sekä nauhoitteiden heikosta laadusta johtuvia virheitä
ja puutteita.
P128 128 YLE $EUUTJTTV 21.05.02:57:*1 LIIUUEI$Ä WN MONEEN MAUUUN 1W5 Herännyt toivoo k!svavansa uskoon Suomen hjrätysliikkeiutä vanhimpia ja suurUmpia on herännäisyys eli köuttiläisyys, joka syntzi Pohjanmaalla ja Savousa 1800-luvun taitteeusa. Varsinaiuestj liike löysi Juotonsa, +un sen johtohahmoksi 1830-luvulla nousi talonpoika Paavo Ruotsalainen. Köuttinäkemyksen mukaan i(minen on hjikko ja syntinen, Jumalan armon var!ssa. Herännejn ej pitäiui tuomita muita, onhan omakin +ilvoitus kehnoa. N9kyliike korostaa mm. iuänmaata, yhteiukunnalliuta vastuuta ja kotia. Liikj on melko libjraali ja avoin, tar+koja sääntöUä ja ry(mäkuria ej ole.
P128 128 YLE $EU+TJTTV 21.05.03:*1:57 LIIUUEI$Ä WN MONEEN MAUUUN 2/5 Evankeliuuus koroutaa armoa ja l!Ria Evankeliuen hjrät:sliikkejn juuret ovat 184 -luvulla, jolloin liike alkoi eriytyä hjrännäiuydestä Fredrik Gabriel Hedbjrgin johdolla. Odottavan ja armoa i+ävöivän uskon sijaan Hedbjrg painottj vahvaa uskoa, iloa ja k!stettuUen pel!stusvarmuutta, luottamusta Kristuksen lunastustzöh<n. Viime vuouikymmeninä evankeliuuus on ajanut "puhd!soppiuta luterilaiuuutta" ja mm. vastustanut naiupappjutta. Myös lä(jt:stzö on evan+jliuille täu+jää. Evankelinen liike oli pit+ään k!+si- kielinen. Ruotsinkielinen yhdiut:s SLEF eroui kattojärUestö SLEY:stä 1922.
P128 128 YLE $EUUTJTTV 21.05.03:52:58 LIIUUEI$Ä WN MONEEN MAUUUN 3/5 Lestadiolaiuuus on suurin Éerät:sliike Lars Lejvi Lajstadiuksen saarnojen vaikutuksesta synt:nyt leutadiolaiuuus alkoi Pohjoiu-Ruotsiusa ja leviui Pohjoiu-Suomeen 184 -luvulta lähtUen. Laestadiuksen jälkejn johtoon tuli Juhani Raattamaa. Liikkejn valtauomasta on myö(jmmin eronnut pienempiä rz(miä. Kirkon jäsenyydestä ja .ä+emyseroiutaan huolimatta rz(mät aruelevat juuri oman uskonsa t!kaavan taiv!spaikan. Liike onkin melko suljettu ja tju+ka ja suh- tautuu ulkopuolUuUUn monin varau+sin. Leimalliuta on maallikkojen suuri merkit:s, parannuksen saarnaaminen ja syntUen anteeksiantamiuen juliutaminen.
P128 128 YLE EUUTJTTV 21.05.04:*2:55 LIIUUEI$Ä WN MONEEN MAUUUN 4/5 Rukoilevaiuet vaalivat perinteitä Herätysliikkeiutä vanhin ja pienin on Länsi-Suomen rukoilevaiuuus, joka kehittzi hjrät:ksiutä Sat!kunnassa ja V!+ka-Suomessa 1800-luvun taitteeusa. Aktiiviuen parannuksentekemiuen liuäksi rukoilevaiuuus painottaa rukousta olennaiuena ouana Éengelliutä elämää. Muutama vuoui sittjn kahtia j!kaantunut liikj tunnetaan myös pitäyt:miuestään muun muassa vuoden 1701 virsikirUaan ja vuoden 1776 Raamattuun. Vanhoja arvoja ja maalli+kouaarnaajia kunnioittava rukoilevaiuuus on pjrinteiuillä linjoilla usejn myös yhteiukunnallisissa asioiusa.
P128 128 YLE $EUUTJTTV 21.05.04:13:07 LIIUUEI$Ä WN MONEEN MAUUUN 5/5 $iideu liike painottaa uskoontuloa Viidentejn hjrätysliikkeeuejn kuuluvia järjestöjä yhdistää hjrätys- kriutjllinen, evan+elioiva toiminta. 1900-luvulla ke(itt:nyt liike ij ole yhtenäinen, vai+ka sii(jn niputetut järjestöt usejn ajavatkin pjrinteiuiä arvoja ja +äännytystä. Uudestiuynt:minen ja omakohtainen uskoontulo ovat +eukeiuiä. Liuäksi oman yhteiuön (jngelliutä arvovaltaa pidetään tärkeänä ja kirkon katuotaan välillä maalliutunejn liikaa. Liikkeeseen kuuluva Kansan Raamattu- seura juhlii juhannusviikonloppuna Sanan Suvipäiviä
P128 128 RLE EU+TJTT- 1. -.Q%u 5*) LIIKKEI$Ä WN MWNEEN MAUUUN 5/5 $iideu lUiRe painottaa )skoontuloa É Vjidentjjn hjryuzsljjkkjjuejn +uul5ui järjestÅUä yhdiutää Éerät:s- kristillinen, ivankelioiva toiminta. 190Q-luvulla +e(iti:nyt lUi*e eU ole yhtenäUnen, vai+Ja siUhjn niputetut järjestöt usejn ajavatkin pjrinteUuiä arvoja ja +äännytzstä. Uudestiuynt:mUnen ja omakohtainen uskoontulo ovat Reskeiuiä. Liuäksi oman yhteis<n hjngelliutä arvovaltaa pUdetään täukeä.ä ja Jirkon katuotaan väjijlä maalliutunejn liUkaa. Lii+Reeuejn +uul5va Ka.san Raamatuu- seura juhlii juhannukvUUkonloppkna UU VUT
P128 128 RLE EU+TIJT- 21. 5-Q+5* :* Å LIIKUEI$Ä WN MONEEN MAUUUN 1/5 Herännyt toivoo kasvavansa uskoon Suomen hjrät:slii+keiutä vanhimpia ja suurUmpUa on herännäisyys eli köuttiläisyys, joka syntyi Pohjanmaalla ja Savossa 1800-luvun taitteessa. Varsinaiuesti liike löysi muotonsa, kun sen johtoha(Joksi 1830-luvulla nousi talonpoika Paavo Ruotsalainen. Köuttinäkemyksen Jukaan ihJinen on (ji+ko ja syntjnen, Jumalan armon var!ssa. Herännejn ei pitäisi tuomita Juita, onhan om!kin kilvoUjus Rehnoa. É N9kyliike korostaa mm. iuänmaata, yhteiukunnallista vastuuta ja kotia. Liike on melko libjraali ja avoin, tarkkoja sääntöUä ja ryhmäkuria ej ole.